Liittoutuneet päättivät irrottaa suomen saksan rinnalta kesällä 1944. Puna-armeija valmistautui huolella suurhyökkäykseen kolmella kannaksella, joilla suomalaiset elivät asemasotavaihetta. Leningradin rintaman huolella valmisteltu suurhyökkäys, Viipurin operaatio, alkoi 10.6.1944 Karjalan kannaksella. Hyökkäys Valkeasaaressa ei ollut rintamajoukoille yllätys, mutta sen tarkka ajankohta ja rajuus olivat. Ylemmissä esikunnissa hyökkäykseen ei ollut haluttu uskoa. Jo neljän päivän kuluttua venäläiset läpäisivät suomalaisten vahvimman puolustuslinjan Kuuterselässä ja kymmenen päivää hyökkäyksen alkamisesta Viipuri menetettiin.

Aunuksessa karjalan rintaman hyökkäys alkoi 21.6. Lotinapellossa. Suomalaisten joukkojen pääosat olivat tässä vaiheessa jo aloittaneet vetäytymisen aluksi Pisi–Saarimäki–Sammatus – asemaan. Venäläisten taitava maihinnousu Tuulokseen 23.6. vaikeutti tuntuvasti suomalaisten vetäytymistä Laatokan rantatien suunnassa kohti Nietjärveä. Maaselän kannaksella suomalaisten suunnitelmallinen vetäytyminen alkoi 20.6. Ja heinäkuun puolivälissä taisteltiin takarajalla.

Saksalaiset olivat itärintamalla joutuneet toteamaan, että venäläisten painopistesuunnan hyökkäys johtaa aina läpimurtoon. Tämän suomalaisetkin oppivat Kannaksella 1944. Sadan kilometrin vetäytymisvaiheen jälkeen kaikkien aselajien ja puolustushaarojen torjunta onnistui Aunuksesta saapuneiden reservien turvin takarajan puolustusasemissa Viipurinlahdella, Tienhaarassa, Juustilankankaalla, Ihantalassa, Talin pohjoispuolella, Noskualla ja Vuosalmella.

Tykistön keskitetty tuli ja panssarintorjunnan tehostuminen uusien aseiden, panssarinyrkkien ja panssarinkauhujen myötä lujittivat painopistesuunnissa jalkaväen uskoa omiin mahdollisuuksiin. Myös Saksan, etenkin sen ilmavoimien, tuki oli merkittävä. Takarajan torjuntataistelut alkoivat Laatokan pohjoisnurkassa Nietjärvellä 11.7. ja samanaikaisesti myös sen pohjoispuolella aina Loimolaa myöten. Viimeinen suuri taistelu käytiin elokuun alussa Ilomantsissa, missä sinne kootut joukot saavuttivat merkittävän voiton